Blogi

Kölhi: Suomalaista sopimisen kulttuuria ei saa romuttaa

Kolmikantaisella sopimisella ollaan kehitetty Suomen työmarkkinoita jo monen kymmenen vuoden ajan.  Olen samaa mieltä, että työmarkkinat kaipaavat kehitystä, mutta mielestäni keskusjärjestöjen sopimusten purku ei ole oikea suunta kehittyä. Keskusjärjestösopimuksissa muun muassa sovitaan työntekijöiden, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen vähimmäisestä turvasta. Miten työntekijöiden edustajien turvaa purkamalla saadaan paremmin sovittua asioista työpaikoilla työntekijöiden näkökulmasta? Näen tässä vain sen, että […]

Lisää ›

Roosa Rinne: Liikunta auttaa kotouttamisessa

Viime syksynä meidän rakas Suomemme muuttui. Se muuttui niin rajusti, etteivät ihmiset pysyneet muutoksen mukana. Huonon taloustilanteen ja kasvavan työttömyyden lisäksi Eurooppaan ja Suomeen vyöryi valtava määrä hädässä olevia, poliittista ja uskonnollista vainoa sekä sotaa pakenevia ihmisiä. Lähi-Idän kriisi oli saapunut koskettamaan myös meitä. Monet kansalaiset luonnollisesti ja täysin inhimillisesti hämmentyivät tästä ja osa tunsi […]

Lisää ›

Kukkola: Kuntapolitiikka tarvitsee nuoria

Meillä Hyvinkäällä alle 30-vuotiaita valtuutettuja 51 valtuutetusta on yhteensä kaksi. Siis 3,92 prosenttia. Vertailun vuoksi yli 60-vuotiaita valtuutettuja on 22, eli 43,13 prosenttia. Valtuustojen ikärakenteesta voi varmasti vetää monia johtopäätöksiä, mutta yksi asia on kuitenkin selvä: nuorten panosta yhteisten asioiden hoitamisessa – siis politiikassa – tarvitaan. Nuorten ääni. Niin minä ajattelin vuonna 2012 asettuessani ehdolle […]

Lisää ›

Peltonen: Valtuustoissa päätetään kuntien ja Suomen suunnasta

Kuntien valtuustot ovat merkittäviä vaikuttamisen paikkoja. Valtuustoissa tehdään meidän kaikkien arkea ja Suomen tulevaisuutta koskevia päätöksiä. Meillä ei ole varaa jättää oman sukupolvemme ääntä käyttämättä niissä pöydissä, joissa jokapäiväiseen elämäämme vaikuttavia päätöksiä tehdään. Siksi on tärkeää, että myös yhä useampi nuori tulisi valituksi valtuustoihin ympäri Suomea. Kuntapolitiikka on mainettaan parempi väylä vaikuttaa. Tiedän sen kokemuksesta. […]

Lisää ›

Roosa Rinne: Feminismistä ja leimaamisesta

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo. Ei hullumpia arvoja, eihän? Ei kai, mutta silti kyseisten arvojen puolestapuhujat tuomitaan laajalti. Jos sanoo kannattavansa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, mielletään se usein ihan hyväksi asiaksi. Jos taas kerrot olevasi feministi, saat lähes poikkeuksetta kukkahatun päähän ja sinut mielletään takakireäksi miesten vihaajaksi. Feminismi on alun perin ollut vahvasti naisasialiike. Myöhemmin feminismi on painottunut sortavien rakenteiden […]

Lisää ›

Lassi Jääskeläinen: ”Rajat kiinni” ei ole vaihtoehto

Suuret mittasuhteet saanut pakolaiskriisi herättää luonnollisesti keskustelua. Keskustelu pakolaiskriisistä on kuitenkin muodostunut ääripäiden keskenäiseksi taisteluksi, joka peittää allensa järkevät ratkaisuehdotukset. Käytännössä keskustelu on nyt sitä, että toinen ääripää ampuu rasistisia ja ihmisoikeuksia loukkaavia avauksia, ja toinen ääripää käyttää kaiken energiansa näiden alasampumiseen. Keskelle jäävät tolkun ihmisiksikin tituleeratut massat, jotka käytännössä vain ovat hiljaa. Pakolaiskriisistä on […]

Lisää ›

Jussi Kukkola: Miten salaisuus säilyy?

Viimeisten vuosien aikana kansalaisaloitteet ovat tulleet monille tutuiksi, mutta kerrataan nyt vielä: oikeusministeriön ylläpitämän kansalaisaloite.fi -palvelun ideana on se, että voit itse tehdä aloitteita eduskunnan käsiteltäväksi. Jotta eduskunta käsittelee aloitteen, on sen saatava puolessa vuodessa 50 000 kannattajaa. Yhteensä suomalaiset ovat tehtailleet kansalaisaloitteita 462 kappaletta, joista yhdeksän on päätynyt eduskunnan käsiteltäväksi. Tehdyt aloitteet vaihtelevat maahanmuuttajien ulkonaliikkumiskiellosta […]

Lisää ›

Eemeli Peltonen: Johdonmukaista kaupunkipolitiikkaa tarvitaan enemmän kuin koskaan

Kolumni julkaistu Sanomalehti Demokraatissa 9. helmikuuta 2016 Pyrkimys koko Suomen asuttuna ja elinvoimaisena pitämiseen on vuosikymmeniä kuulunut suomalaisen yhteiskuntapolitiikan ytimeen. Tavoitetta on pyritty tekemään todeksi keinotekoisella aluepolitiikalla, joka on tarkoittanut esimerkiksi valtion virastojen hajasijoittamista maakuntiin. Samalla kaupunkien ja niiden lähiseutujen merkitystä on vähätelty järjestelmällisesti. Viimeistään 2000-luvulla on käynyt yhä ilmeisemmäksi, ettei koko Suomea ole enää […]

Lisää ›

Eemeli Peltonen: Järvenpää ei tarvitse katupartioita

Mielipidekirjoitus julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä 28. helmikuuta 2016 Suomeen on vuodenvaihteessa perustettu katupartioita useille paikkakunnille. Myös Järvenpäähän on nyt perustettu katupartio, jonka tarkoituksena on partioida kaduilla turvaamassa järvenpääläisiä. Vaikka Järvenpään katupartio vaikuttaa maltilliselta, kytkeytyy se ilmiönä osaksi laajempaa valtakunnallista liikehdintää. Liikehdintä on saanut alkunsa niin sanotusta pakolaiskriisistä, jonka seurauksena turvapaikanhakijoiden määrä Suomeen on kasvanut runsaasti. Järvenpään […]

Lisää ›

Eemeli Peltonen: Juhlavuosi on avoin ideoinnille

Kolumni on ilmestynyt Keski-Uusimaa -lehdessä 24. tammikuuta 2016 Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi päättyi Järvenpäässä komeasti vuodenvaihteessa järjestettyyn ilotulitukseen. Juhlavuosi onnistui paitsi Järvenpäässä myös muualla Suomessa ansiokkaasti. Ei ollut mikään yllätys, että Helsingin Sanomien kulttuuritoimitus nosti Sibelius-juhlavuoden kokonaisuudessaan yhdeksi vuoden 2015 sykähdyttävimmistä kulttuurihetkistä. Jokainen juhlavuoden tekijä ansaitsee lämpimän kiitoksen. Erityisesti meillä Järvenpäässä voidaan olla ylpeitä siitä työstä, jota […]

Lisää ›